Skip to main content
Näitä juttuja etsin

Matti Posio: Teemme omia, perusuutisista erottuvia laatujuttuja laajalle lukijakunnalle

By 14.2.2021No Comments

Haastattelusarjassamme median tekijät kertovat journalistisesta linjastaan.

Kuva: Nea Alanen

Kuva: Nea Alanen

Rajusti muuttunut Lännen Media tarkensi fokustaan helmikuun 2021 alusta. Yhteistoimituksen painopiste siirtyy uutisseurannasta syvemmälle isojen asioiden taustoihin ja vaikuttaviin tositarinoihin. Päätoimittaja Matti Posio avaa yhdeksän lehden toimituksen muuttunutta linjaa.

Kun Sanoma kertoi helmikuussa 2020 ostavansa Almalta muiden muassa Aamulehden  ja Satakunnan Kansan, pelikenttä muuttui kerralla. Näin ajatteli Lännen Median päätoimittaja Matti Posio uutisen kuultuaan.

Lännen Media on toiminut vuodesta 2014 lähtien 11-12 maakuntalehden yhteisenä juttukoneena. Virtuaalitoimitus on vastannut niin perusuutisten kuin teematyyppisten juttujen tekemisestä omistajalehdilleen. Näistä suurimpiin kuuluivat Alman ison roolin peruina juuri Aamulehti ja Satakunnan Kansa.

Suomen oloissa mittavasta mediakaupasta alkoi “prosessi”, “siirtymäaika”, jossa Lännen Median hallitus kokoontui 11 kertaa, mikä on Posion mukaan useammin kuin kertaakaan yhden vuoden aikana. Lopputuloksena toimituksen tehtäväkentän laajuus, toimituksen koostumus ja journalistinen fokuskin muuttui radikaalisti.

Vastedes Lännen Median kuuden toimittajan panos näkyy julkaisijalehdissä nimenomaan taustoina ja näkökulmina, jotka ryydittävät perusuutisten virtaa. Viikonvaihteeseen tehdään vankka asiajournalistinen paketti.

Posio kuvaa LM-kuusikkonsa jäseniä valtakunnallisesti eturivin journalisteiksi, jolla on nälkää ja annettavaa. Hänen mielestään käynnistyvä uusi toimintatapa on kovassa talouspaineessa ja median yt-uutisten keskelläkin itsenäisten suomalaisten maakuntamedioiden panostus laatuun. Perusuutisia ei unohdeta, mutta niissä luotetaan vastedes uutistoimiston palveluihin ja Kainuun Sanomien toimitukseen perustettuun printin osaamiskeskukseen.

Posion sanoin muutosten paineessa on ”tärkeämpää tehdä rohkeasti ja hyvin rajattu määrä omaa, kuin pyrkiä tekemään aina vain entistä kiivaammalla tahdilla paljon sitä samaa”. Median rahoitusmallien ja kuluttajatottumuksien mullistuessa paikallaan pysyminen ei ole turvallisin vaihtoehto.

Journalistisen laadun ydin on turvattava kaikissa oloissa. Sen eteen Posio kertoo tehdyn paljon työtä päättyneen rankan koronavuoden aikana. Uudessa toimintamallissa yksikään osakaslehdistä ei ole muita päätään pitempi. Kolme isointa lehteä – Turun Sanomat, Kaleva ja Ilkka-Pohjalainen – ovat suunnilleen samankokoisia.

“Olemme olleet täyden palvelun LM-tavaratalo, joka on tehnyt niin uutisreagointia kuin laajoja tutkivia viikonvaihdejuttuja, arkista elämäntapaa ja kulttuuria, verkon nopeita ja tilaajien hitaita, erilaisia kolumneja ja yhteiskunnallisia puheenvuoroja. Jatkossa keskitymme tiukemmin. Teemme nimenomaan omaa, laadukasta asiasisältöä, jollaista lukija saa vain tilaamalla jonkun osakaslehdistämme”, Posio sanoo.

Neljänneksi siteeratuin

Lännen Media on tunnettu valtakunnallisten uutisten metsästäjänä. Toimitus oli vuonna 2019 STT:n neljänneksi siteeratuin lähde.

Tämän lisäksi toimitus on vastannut osakaslehtien featurejutuista sekä matkailua, ruokaa, asumista, matkustamista, liikennettä ja terveyttä käsittelevistä teemakokonaisuuksista. Teemojen tekemistä jatketaan uudessakin mallissa.

Kyse on merkittävästä mediasta. Toimituksessa on ollut viime vaiheessa 29 henkeä. Lehtien kokonaistavoittavuus on ollut jopa kaksi miljoonaa suomalaista, kun digipalvelut otetaan huomioon.

Osakaslehtien yhteenlaskettu päivittäinen lukijamäärä printissä on 620 000 ihmistä vielä senkin jälkeen, kun Aamulehti ja Satakunnan Kansa irtautuivat. Levikintarkastus osoittaa yleisömäärän oleva samaa suuruusluokkaa kuin Helsingin Sanomilla. Lännen Median lukijat vain enimmäkseen asuvat muualla Suomessa maakuntakeskuksissa ja niiden ympärillä.

Toimitus kutistui noin viidesosaan

Lehtien irtaantumisen yhteydessä osakaslehdet päättivät isosta työnjaollisesta muutoksesta.

Osakaslehdet – Turun Sanomat, Kaleva, Ilkka-Pohjalainen, Lapin Kansa, Hämeen Sanomat, Keskipohjanmaa, Kainuun Sanomat, Länsi-Suomi ja Forssan Lehti – tekivät strategisen valinnan keskittää toimittajavoimiaan paikalliseen sisältöön. Valtakunnan ja ulkomaiden päivittäisessä uutisoinnissaan ne tukeutuvat yhä enemmän STT:hen. Featurejutut Lännen Median tuottaja hankkii freelance-toimittajilta.

Lännen Median toimitus kutistui kuuteen toimittajaan eli lähes viidesosaan entisestä. Toiminnan alkaessa 2014 yhteistoimituksessa oli jopa 40 journalistia. Muutos on kuitenkin mahdollisuus, sillä se pakottaa terävöittämään tekemistä.

Posio on tyytyväinen, että yhteistoimituksen vähennykset eivät johtaneet osakkaaksi jäävillä kaikenkattavaan yt:hen. Toimittajat palaavat kotitoimituksiinsa eli käytännössä vain lakkaavat tekemästä työtä muille lehdille oman lehtensä ohella. Lännen Media on ollut monelle tärkeä koulutus- ja kiertopaikka.

“Ei tämä täysin surutonta ole ollut. Jos ei olisi ollut vanhaa suuruuden aikaa, niin tämä uusi vaihe olisi todella kiinnostava”, Posio sanoo.

“On se toisaalta nytkin.”

Rohkeasti omaa, ei samaa mitä muutkin

Uusi Lännen Media palvelee jatkossa yhdeksää maakuntalehteä, mutta tarkennetulla fokuksella.

Toimitus keskittyy uutisoimaan ja taustoittamaan maailman tapahtumia tavalla, jota muista medioista ei löydy. Toimituksen jutut ovat digialustoilla osakaslehtien tilaajamateriaalia. Sisältö julkaistaan lisäksi aamuisin printissä.

“Kun toimitus supistuu, se tarkoittaa siirtymää rutiinien hoitamisesta omaan tiedonhankintaan ja hyvään kirjoittamiseen”, Posio sanoo.

“STT seuraa aamuin ja illoin kehittyviä uutistapahtumia. Sen ulkopuolelle jää iso seuranta-alue valtakunnallista ja kansainvälistä politiikkaa ja taloutta. Sillä tontilla aiomme käsitellä isoimpia aiheita ja näkökulmia aihepiiriosastojen raja-aidat ylittäen.”

Jokaisella toimituksen jäsenellä on omia seuranta-alueitaan, joista hän osaa tunnistaa kiinnostavimman. Näitä ovat esimerkiksi kotimaan politiikka, turvallisuuspolitiikka, talous, merkittävät rikostapaukset, tiede ja ilmiötason teemat, jotka koskettavat laajasti suomalaisia.

Posio tunnetaan kansainvälisen politiikan ja erityisesti Venäjän-asiantuntijana. Hän kertoo olevansa uudessa mallissa ennen muuta viikonvaihteen asiajuttujen tekijä.

“Jatkan USA.n ja Venäjän tilanteiden avaamista. Joku nimitti minua senioritoimittajaksi. Se kuulosti näin 47-vuotiaana pelottavalta, mutta auttaa, kun muistaa useammat vaalit taaksepäin.”

“Haluamme tehdä enemmän tarinoita yrityksistä”

Posio sanoo kaipaavansa parempia juttuja taloudesta, jonka hän jakaa aiheena kahtia julkiseen talouteen ja yritystalouteen.

Hänen mukaansa julkisen sektorin toimijat ja tutkimuslaitokset viestivät asioistaan toimittajille yleensä vuolaasti. Sen sijaan yritykset voisivat olla aktiivisempia astumaan esiin. Juuri niissähän tehdään innovaatioita ja tapahtuu tulevaisuutta mahdollistavaa kasvua.

Kun yritykset lähestyvät toimittajia, ne ehdottavat usein juttuaihetta itselleen tärkeistä aiheista: isoista tilauksista, tärkeän projektin lopputuloksesta tai jopa uudesta verkkosivusta. Jos tiedotteet eivät johda juttuun, yritykset kokevat, että toimittajat eivät ole kiinnostuneita heistä.

”Ovat kiinnostuneita”, Posio sanoo. Mutta eri tavalla kuin yritykset odottavat.

Uutistoimittaminenkin on siirtynyt aiemmin aikakauslehdistä ja iltapäivälehtien verkkosivuilta opittuun tapaan kertoa asioista: tarinoiden kautta. Sellaiseen tarvitaan päähenkilö ja muutakin kuin täydellisen siloisia käänteitä.

“Nykyaikainen media etsii tositarinoita. Haluaisimme tehdä niitä enemmän yrityksistä: mitä heidän arkensa on ja miten heidän tekemänsä työ vaikuttaa yhteiskuntaan. Mutta monessa kohtaa tulee stoppi: haluttiinkin vain syödä lounas ja taustoittaa yleisellä tasolla.”

Posion kokemuksen mukaan niin yritysjohtajat kuin asiantuntijatkin ovat hyviä kertomaan asioistaan. Heiltä puuttuu vain rohkeus tehdä se.

Yritys saattaa haluta kertoa saaneensa vuosien työn jälkeen laatujärjestelmän, mikä sellaisenaan ei ole kovin kiinnostavaa. Matka sinne saattaa sitä kuitenkin olla: mitä takapakkeja, yllätyksiä, havaintoja ja työvoittoja kehittämiseen sisältyi?

“Harva yritysjohtaja uskaltaa avata kesken olevia prosesseja. Kiinnostavuus ei synny siitä, että aina menee hyvin. Joskus sankari kaatuu, mutta hän nousee jälleen. Viestintä kannattaa nähdä prosessina, jossa on erilaisia vaiheita.”

“Toivoisin yritysten ymmärtävän, että journalistinen media ei ole vain spinnauksien ja kampanjoiden kohde. Tiedotteista 99 prosenttia päätyy roskiin. Tiedotteet ovat hyviä yritysten verkkosivulla, josta tietoa etsivä toimittaja tarvittaessa löytää ne. Yksittäisten asioiden viestimisen sijasta kannattaisi astua oikeasti kunnolla esiin.”

Pitkä lista

Näistä teemoista Lännen Media pyrkii tekemään juttuja 02/21

  • Suomen koronastrategia ja rokotteet
  • Eduskunnan alkavan istuntokauden isoimmat asiat
  • Bitcoin ja nykyaikaisen sijoittamisen karikot
  • Eturivin haastattelut valtakunnan politiikasta
  • Koronakauden yllätyksiä yritystaloudessa
  • Venäjän nykytilanteen tausta ja murhavyyhti
  • Voiko Yhdysvaltain uusi presidentti onnistua?
  • Mies, hanki itsellesi kuusi ystävää
  • Kannattaako dna-testin terveystietoja pelätä
  • Talviliikunnan uudet ilot, sähköpyöräilyn tulevaisuus, näin pidän huolen liinavaatteista, voiko kaljuuntumisen estää